*

markkulehto

Suomen sodanajan vahvuuksista ennen ja nyt

Olen ohessa laskennallisesti tarkastellut vuoden 2006 väestöpyramidin pohjalta Suomen reservin kokoa vuonna 2015. Tarkastelun lähtökohtana on se, että 72 % ikäluokasta ( 19 - 23 -vuotiaat ) suorittaa asevelvollisuuden ja on sodanajan joukkoihin kelvollinen. Vanhempien ikäluokkien vahvuutta on sitten vähennetty taulukon mukaisesti. Lopussa vahenmpien ikäluokkien osuus sodanajan joukkoihin kelpaavista on laskettu 30 %:iin ( 44 - 48 -vuotiaat ).

Oheisen tarkastelun pohjalta nähdään, että Suomen sodanajan vahvuudeksi saadaan helposti n. 500 000 miestä. Toisin sanoen, ikäluokkien pienuus ei ole pitävä selitys sille, että Suomen sodanajan joukkojen vahvuutta pitää laskea puoleen tuosta 500 000 mahdollisesta.

On otettava huomioon, että nykyaikaisten asevoimien yhtä eturivin taistelijaa kohden tarvitaan noin 3 - 5 tukijoukkoihin kuuluvaa sotilaallisen koulutuksen saanutta sotilasta. Tällaisiin tukijoukkoihin kuuluvat mm. monet yleishuollon henkilöt, asejärjestelmien korjaus- ja kunnossapitohenkilöt, johtamis- ja tietojärjestelmien osaajat, vartiointi- ja valvontatehtäviin osallistuvat jne.  Tarvittaessä nämäkin tukijoukot voivat osallistua taistelutehtäviin. Nämä tukijoukoissa palvelevat pystyvät täyttämään hyvin tehtävänsä, vaikka heidän fyysinen kuntonsa ei olisikaan enää " 3200 metriä coopperissa" tasoa. Enemmän tukijoukoissa palvelevien tehtävien täyttämisessä vaikuttaa heidä ammattitaitonsa. Ajatellaanpa vaikka tuota kyber -sodankäyntiä.

Elokuussa 1944 Suomen puolustusvoimien vahvuus oli 531 000 miestä.  Koko maan väestömäärä oli silloin 3,8 miljoonaa henkeä. Nyt suomalaisia on 5,4 miljoonaa, joten tuollakin vertailulla nykyiselle tulevalle 230 000 sodanajan vahvuudelle ei oikein tunnu olevan perustetta. On myös otettava huomioon, että loppukesästä suomalaisten jatkosodan tappiot olivat jo n. 60 000 kaatunutta ja n. 150 000 haavoittunutta. Eli siihen mennessä puolustusvoimien sodanajan joukoista oli jo poistunut reilut 200 000 miestä. Nuorimmat ikäluokat olivat tuolloin huonon ravitsemustilanteen vuoksi heikkokuntoisia, mutta kelpasivat kuitenkin riviin. Se että osa nykynuorista kärsiin liikalihavuudesta, mutta ovat muuten perusterveydeltään hyvässä kunnossa voitaneen korjata tyydyttävälle tasolle muutaman kuukauden liikuntakuurilla.

Jos taas Suomen  tulevaa sodanajan joukkojen pienuutta perustellaan joukoille jaettavan varustuksen vähyydellä, niin se onkin sitten toisen tarkastelun aihe.  Sanottakoon kuitenkin lyhyesti, että jatkosodassa varustetäydennus ratkaistiin saksalaisilta saadun materiaalituen avulla. Jatkosodan lopussahan sitä saatiin niin paljon, että silloin saatuja ampumatarvikkeita ammuttiin koulutusammunnoissa vielä 1980 -luvulla.

 

Ikäluokat Ikäluokan  Sodanajan Sodanajan V. 2006 Reservin 
( vuotiaat )
määrä v. 2006 tehtäviin kelvolliset tehtäviin kelvolliset ikäluokat kumulaniivinen

henkeä ikäluokasta (% ) henkeä v. 2015 v. 2015 määrä

( pojat )



10-14 165 156 72 118 912 19 - 23 118 912
15-19 166 143 70 116 300 24 - 28 235 212
20-24 169 860 65 110 409 29 - 33 345 621
25-29 169 194 50 84 597 34 - 38 430 218
30-34 162 205 40 64 882 39 - 43 495 100
35-39 171 224 30 51 367 44 - 48 546 468
    
     
     
     
     
     
     
     
     
     
     

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Heikki Härmä

Herra komentaja!
Katselet asioita myös huomaamattasi Oulun tasalta. Monessa suhteessa tärkeä taso.
Kun nyt on tapahtunut yksipuolinen antautuminen maamiinoista varuskuntien lakkauttamiseen, ehdotan kunnioittavasti, että katselisit Suomen karttaa uudella silmällä.
Sotilaallinen tyhjiö on järjestetty tietylle osalle Suomea.
Tietylle osalle Suomea on rakennettu moottoritieyhteys, rantaratakorjaukset(hiljaisuudessa), Helsingistä Ahvenanmaan kautta jonnekin. Kenelle? Keille?
Minä asun Länsiväylän varrella Espoon Kivenlahdessa.
En aio nousta junaan Kauklahdessa, vaan starttaan oman Syslerini.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Tarkkoja laskelmia. Kiitos niistä.
Asioita voidaan katsella monin tavoin.
Tämä menee vähän aiheesta sivuun, mutta ehkä se sallitaan.

Suomen puolustus perustuu uhkakuviin.
Alla eräs niistä.

Onko huomioitu sitä mahdollisuutta, että vaikkapa kaupunkien Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu yläpuolelle ilmestyy 1- 2 suurta pommikonetta 12 km:n korkeuteen ja tyhjentävät lastinsa kaupunkeihin. Miten käy?
Kuulema esim Helsingin kantakaupunki ent sotilassairaala Tilkan tasolle asti muuttuu soraläjäksi.

Jos nämä oletukset ovat totta, miksi julkisessa maanpuolustuskeskustelussa vaietaan? Halutaanko puhua vain torjuttavissa olevasta vihollisesta?
Vielä lopuksi, sotilaat osaavat suojautua, siviilit eivät, joita varten sotilaat ovat olemassa.

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Tarvitaanko tuohon edes pommikoneita? Eikös tarpeeksi suurilla valloilla ole semmoisia ohjuksia, jotka voidaan ampua kohteisiinsa satojen ja jopa tuhansien kilometrien päästä? Montako ohjusta tarvitaan yhden kaupungin tai yhden suomalaisen varuskunnan tuhoamiseksi? Miten Suomi voi yrittää torjua näitä ohjuksia?

Ihan toinen juttu lienee sitten se miksi ja missä tilanteessa jokin tarpeeksi suuri valta viitsisi tuhlata ohjuksiaan Suomea vastaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

J.V.>Tarvitaanko tuohon edes pommikoneita?...

No ei tarvita. Lentokoneilla tuodut pommit tulevat halvemmiksi ja niitä on useammilla mailla.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Nykylaskennolla ei riitä enää edes vuodepaikkoja kaikille alokkaille, kun Keuruu ja Kontioranta on lakkautettu.
Siksi ikäluokkia on on pakko raakata fyysisen kunnon perusteella.
Tulevaisuudessa ikäluokasta tippuu vähintään 20% pois asepalveluksesta.

Olli Pusa

Eiköhän kannattaisi aloittaa puolustuksen uudelleen rakentaminen irrottautumalla jalkaväkimiinakieltoa koskevasta sopimuksesta. Sitten vain tekemään uuden sukupolven entistä tehokkaammat vempaimet. Ei maksaisi paljoa tehoonsa nähden.

Matias Gerlich

Se olisi oiva veto ja sillä oli selvä signaaliarvo myös Moskovan suuntaan. Koko miinakieltosopimukseen siirtyminen oli osoitus harvainaisesta typeryydestä ja naiiviudesta johon Suomella saattaa kyllä olla sinänsä varaa nyt. Mutta se viestittää esim. Moskovan suuntaan että Suomi on luopumassa koko maan puolustamisesta.

Voi tosin olla että miinoista luopuminen voi myös olla looginen seuraus siitä ettei Neuv....Venäjä pyri valloittamaan Suomea enää panssarivaunuakeskeisellä vaan satelliittiohjatulla helikopterikeskeisellä hyökkäyksellä, ehkä jopa suoraan Viron kautta iskemällä rannikolle.

Informaatioteknologian merkitys on kasvamassa maanpuolustuksellisesti ja kiinnostavaa olisi tietää mikä on Suomen puolustuskyky mm. verkkohyökkäysten suhteen. Sillä sektorilla lienee odotettavissa offensiivin ensimmäinen vaihe - verkon lamauttaminen ja sitä seuraava traditionaalinen maahantunkeutuminen.

Olli Pusa

"Koko miinakieltosopimukseen siirtyminen oli osoitus harvainaisesta typeryydestä ja naiiviudesta"

Tuo on se lievempi tulkinta...

"ettei Neuv....Venäjä pyri valloittamaan Suomea enää panssarivaunuakeskeisellä vaan satelliittiohjatulla helikopterikeskeisellä hyökkäyksellä,"

Tuskin tuo Suomen lyömiseen riittää, jos ehditään reagoida. Tuollainen on yllätyshyökkäyksen alkurynnäkön tyypillinen osa. Sillä yritetään lamauttaa maa, jotta panssareille ei olisi estettä.

Verkkosodankäynnistä suurin typeryys tehtiin, kun armeijalle ei annettu valtuuksia kehittää kaikkia valmiuksia tässä suhteessa. Samaa idiotismia kuin jalkavälimiinat.

Matias Gerlich

"On otettava huomioon, että nykyaikaisten asevoimien yhtä eturivin taistelijaa kohden tarvitaan noin 3 - 5 tukijoukkoihin kuuluvaa sotilaallisen koulutuksen saanutta sotilasta. "

Olisi kiinnostavaa tietää mitä tarkoitat termillä "eturivin taistelija". Nimittäin jo Persianlahden sodassa 1991 vain 5% USA:n koko sotilasvoimasta (runsaat 500 000) oli varsinaisia "eturivin taistelijoita", siis sotilaita jotka panssarivaunuissa, muissa ajoneuvoissa, helikoptreissa tai jalan liikkuen suorittivat varsinaisen taistelutoiminnan. Loput 95% eivät osallistuneet tappotyöhön taistelukentällä. Vietnamin sodan aikana n. 20% USA:n sotilaista laskettiin varsinaisiksi taistelijoiksi eikä tuo määrä koskaan ylittänyt 69 000 (vaikka USA:n asevoimat Vietnamissa v. 1969 olivat yli 530 000).

On syytä myös otaksua ettei tulevaisuuden sodassa, jota kukaan ei toivo, tuskin enempää kuin 10% suomalaisten vahvuudesta osallistuu suoraan taistelutoimintaan. Sodan luonne on jo nyt muuttunut tuohon suuntaan.

Ja mitä tulee esim. Suomen jatkosotaan niin todellisuudessa esim. divisioonien ja prikaatien yhteenlaskettu miesvahvuus oli v. 1944 korkeintaan 195 000 ja silti yleisellä taholla puhutaan armeijasta jossa oli "puoli miljoonaa ukkoa".

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Vastaan tuohon viimeiseen kohtaan nyt ja muihin myöhemmin ( kiire ). "Suurin rivivahvuus saavutettiin neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen jälkeen elokuussa 1944, jolloin se oli 531 000 miestä". Rivivahvuus tarkoittaa siis sitä vahvuutta, joka on todellisissa tehtävissä sillä hetkellä. Tietenkään osa näistäkin oli tärkeissä po. tukitehtävissä, mutta kokardi lakissaan.

Lähde: Suomi Sodassa, Oy Valitut Palat 1983, Kustannuosakeyhtiö Otavan painolaitokset , Keuruu 1983, s. 419 - 420, teoksen toimituskuntaan on kuulunut 19 maamme sotahistorian ja historian silloista kärkiasiantuntijaa. En ainakaan itse asettaisi tuota 531 000 miehen vahvuutta kyseenalaiseksi.

Matias Gerlich

Suurin osa jatkosodassa haavoittuneista pystyi palaamaan takaisin palvelukseen. Ikäluokat 1922-25 puolestaan merkitsivät n. 105 000 palvelukseen astunutta. Jatkosodan hyökkäysvaihe merkitsi puolestaan n. 45 000 miehen kokonaispoistumaa (kaatuneet, kadonneet, vakavammin haavoittuneet). Asemasota merkitsi n. 20 000 miehen kokonaispoistumaa. Vaikka kaksi vanhaa ikäluokkaa olisi kotiutettu lopullisesti olisi vahvuus pysynyt vuoden 1941 tasolla.

Jatkosodan osalta on huomioita myös se, että miehistö siirrettiin yhä enemmän kenttätykistöön, ilmatorjuntatykistöön ja muihin tukiaselajeihin. Nuorin ja kunnoltaan parhain miesaines pystyttiin siten keskittämään jv-pataljooniin, pst-joukkoihin sekä panssaridivisioonan jääkärijoukkoihin. Jatkosodan loppupuolella divisioonaan kuului enää 7 jv-pataljoonaa kun vuonna 1941 siihen kuului 9 jv-pataljoonaan. Mutta samaan aikaan tykistön voima lähes kaksinkertaistui.

Olli Pusa

"miehistö siirrettiin yhä enemmän kenttätykistöön, ilmatorjuntatykistöön ja muihin tukiaselajeihin."

Eikös tuossa ole aika ahdasmielinen tulkinta, jos katsoo että vain jakaväkimiehet olivat taistelujoukkoja. Minun tulkintani on, että niillä 250 tykillä olleet miehet, joiden yhdessä koordinoituna ampumat iskut lamauttivat venäläläisiä hyökkäysjoukkoja läåhtöasemiinsa, olivat taistelujoukkoja.

Olihan esimerkiksi prikaateissa jo sisällä tykistöpatterit.

Toki ainahan jalkävikimiehet vinoilevat epäreilun tulen joukoista;-)

Toimituksen poiminnat